Hallitus 2024

Tiina Koski, puheenjohtaja, pjrunosmakiseura@gmail.com

Pihla Koski, varapuheenjohtaja

Henna Lintunen, sihteeri

Terhi Seppänen, taloudenhoitaja, jäsenasiainhoitaja

Linda Nurmi, kirjanpitäjä

Hasan Habib

Eila Hannula

Kari Kemppainen

Henna Lempiäinen

Milla Järvinen

Ulla Ratia-Järvinen 

 


Runosmäkiseura ry:n historia

Puolueisiin sitoutumaton Runosmäkiseura ry. perustettiin 16.11.1972 edistämään lähiötoimintaa Runosmäen kaupunginosan alueella. Seuran perustamisperiaatteena ja aatetaustana oli kotiseututyö. Tämä tausta antoi seuralle myös selkeät toimintatavoitteet. Näitä tavoitteita olivat alueen suunnitteluun osallistuminen ja sen omaleimaisuuden säilyttäminen sekä merkittävin tavoite, joka oli suotuisamman elinympäristön luominen. 


Turussa kotiseututyön keskusjärjestönä toimii Turkuseura ry., jonka jäseniä eri kaupunginosayhdistykset ovat. Runosmäkiseura ry. liittyi Turkuseuraan vuonna 1985 ja sitä kautta edelleen jäseneksi Suomen kotiseutuliittoon. 

Seuran alkutaival 70-luvulla oli melko kankea, mutta uusien puheenjohtajien myötä 80-luvulla seuran toiminta vireytyi, toimintakenttä laajeni ja talous vakiintui. Tällä hetkellä Runosmäkiseura on aktiivinen vaikuttaja Runosmäen asioissa ja tulevaisuudessa varmasti pysyykin sellaisena. 

Seuran puheenjohtajat: 
1972-1974 Irmeli Saksa 
1975 Veikko Vänni 
1976 Paavo Lehtonen 
1977 Liisa Rautakorpi 
1978-1979 Antero Harju 
1980-1987 Jarmo Suomala 
1988-2005 Matti Pekkalainen 
2006-2007 Pirkko Mikkola

2008-2022 Jorma Hellstén

2023-          Tiina Koski


Runosmäkiseura ry

Säännöt (2022)

 

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Runosmäkiseura ry. Yhdistyksen kotipaikka on Turun kaupunki. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

 

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on Runosmäen ja sen lähialueiden viihtyvyyden kaikinpuolinen lisääminen ja asumisedellytysten parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon. - tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille. - toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä. - seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia. - harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja kustannustoimintaa. - edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista. - järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja kulttuuritilaisuuksia, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja opintoretkiä. - järjestää koulutusta sekä tiedotustoimintaa aluettaan koskevissa asioissa. - toimii yhteistyössä Turkuseuran, Turun kaupungin, Varsinais-Suomen Liiton, Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön aluejärjestöjen kanssa. - voi ylläpitää toiminnan kannalta tarpeellisia tiloja. Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää tai irtainta omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi matkailu-, myynti- ja kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

 

3 § Jäsenistö Yhdistyksen jäseniä ovat 1. Varsinaiset jäsenet 2. Kannattajajäsenet 3. Yhteisöjäsenet 4. Kunniajäsenet Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt. Varsinaiset jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Varsinaisilla jäsenillä on läsnäolo- puhe- ja äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. 2 (4) Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, rekisteröity yhdistys, säätiö sekä muu oikeushenkilö. Kannattajajäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kannattajajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, säätiö sekä muu oikeushenkilö. Yhteisöjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Yhteisöjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puhe- ja äänioikeus Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä. Kunniajäsenet kutsuu yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Kunniajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puhe- ja äänioikeus. Varsinaiset jäsenet, kannattajajäsenet sekä yhteisöjäsenet maksavat vuosittain syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty.

 

4 § Jäsenen eroaminen tai erottaminen. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka on jättänyt täyttämättä jäsenmaksuvelvoitteensa tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

 

5 § Kokoukset Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous.

Kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka- marraskuussa. Lisäksi hallitus voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Hallituksen on myös kutsuttava ylimääräinen kokous koolle, mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä sitä kirjallisesti jonkin asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle syyskokouksen määräämällä tavalla joko ilmoittamalla kirjeellisesti, sähköpostitse tai niissä lehdissä, joista syyskokous päättää. Kokouskutsu on postitettava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa. 2. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. hyväksytään kokouksen työjärjestys. 4. käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. 5. esitetään toiminnanjohtajien lausunto edellisen vuoden toiminnasta ja tileistä. 6. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 7. käsitellään muut mahdolliset kokouskutsussa mainitut asiat. 3(4)

 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 2. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. hyväksytään kokouksen työjärjestys. 4. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. 5. päätetään varsinaisten jäsenten seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta. 6. päätetään kannattajajäsenten seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta. 7. päätetään yhteisöjäsenten seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta. 8. päätetään toiminnantarkastajien palkkiosta. 9. hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio. 10. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi. 11. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä. 12. valitaan hallituksen jäsenet. 13. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden hallintoa ja tilejä. 14. päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta. 15. käsitellään muut mahdolliset kokouskutsussa mainitut asiat.

 

6 § Hallitus Yhdistyksen toimintaa suunnittelee ja johtaa syyskokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kuusi (6) – kymmenen (10) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus voi asettaa sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia toimikuntia tai jaostoja. Toimikunnat tai jaostot voidaan asettaa kalenterivuodeksi tai tehtävän edellyttämiseksi ajaksi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Hallituksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. 4 (4)

 

7 § Nimenkirjoittajat Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan tai hallituksen siihen määräämän toimihenkilön kanssa.

 

8 § Talous Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä toiminnantarkastajille vähintään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle vähintään (14) päivää ennen kevätkokousta.

 

9 § Sääntöjen muuttaminen Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksessa. Sääntömuutosesitys on mainittava kokouskutsussa. Muutosesityksen on tullakseen hyväksytyksi saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

 

10 § Yhdistyksen purkaminen Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsussa on oltava maininta yhdistyksen purkamisesta ja sen on saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sekä huolehditaan arkiston, museokokoelmien ja yhdistyksen omaisuuden säilymisestä jonkin oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.

 

11 § Edellä olevien määräysten lisäksi yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.