Runosmäen nappulaliiga

Viime vuonna 2015 Turun Nappulaliiga juhli 50 juhlavuottaan. Syyskuussa eräs juhlavuoden  huippu tapahtuma oli entisten nappulaliigalaisten turnaus, johon myös Runosmäestä saatiin oma joukkue. Eri- ikäiset miehet pelasivat innostuneesti, puolitosissaan, oma kroppa alttiina venähdyksille ja revähdyksille, sillä monilla oli pitkä tauko viime pelistä. Pelien jälkeen oli todettava, että nappulaliigan henki elää edelleen. Myös entisiä runosmäkeläisiä oli tullut paikan päälle kannustamaan pelaajia. Toivottavasti turnaus saa jatkoa ja kannustaa nykyisiä nappulaliigalaisia pysymään lajin parissa jatkossakin esimerkillään.

Minulla oli ilo haastatella huhtikuussa 2016 viittä nuorta miestä, jotka pelaavat tällä hetkellä ammatikseen jalkapalloa Euroopan kentillä ja jotka ovat aloittaneet peliuransa Turun nappulaliigan Runosmäen aluejoukkueen riveissä. Otso Virtanen Skotlannissa, Kaan Kairinen Tanskassa, Joni Kauko Saksassa, Tomas Hradecky Tsekissä ja Lukas Hradecky Saksassa.

Minulle jäi päällimmäisenä mieleen nuorten miesten tavaton ystävällisyys ja asiallisuus. Heidän kanssaan oli helppo jutustella, vaikken asiantuntija lajissa olekaan. Kaikille oli jäänyt positiivinen muisto nappulaliigan ajoista ja minusta tuntui, että muutama taisi ohellani herkistyäkin, kun puhuimme nappuliigan toiminnasta yleensä sekä aluejoukkueiden toiminnasta ja sen merkityksestä.

Nappulaiässä perheen merkitys korostuu selkeästi ja minusta oli hienoa, että jokainen haastateltava korosti perheensä tuen merkitystä. Vanhempien rooli on muutakin kuin mokkapalan myymistä ja leipomista, vaikka sekin on tärkeää. Vanhemmat myös vapaaehtoisina toimitsijoina mahdollistavat edelleen kaikille edullisen tavan harrastaa jalkapalloa aikaan saaden lapsille kipinän myös myöhempään uraan ja pelaamiseen. Vanhemmat kuskaavat, valmentavat, toimivat joukkueenjohtajina, rahastonhoitajina, tilintarkastajina, pitävät buffettia jne. Vanhemmat myös antavat tukea pienille ja vähän suuremmillekin pelaajille, lohduttavat ja kannustavat ennen ja pelien jälkeen. Itse olen tutustunut moniin perheisiin ja lapsiin seuratessani oman poikani  pelaamista, joka alkoi 4-vuotiaana. Yhtä lailla kuin futis on yhdistänyt lapsia, on se yhdistänyt ja tutustuttanut myös meitä vanhempia keskenämme.

Kaikki viisi pelaajaa mainitsivat, että on tärkeää saada pelata myös treenien ulkopuolella kevyemmin kavereiden kanssa futista omalla kotikentällään, lähellä omaa kotia. Yhtä tärkeää on perinteen ylläpitäminen ja vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan jatkaminen samalla innolla kuin aiempina 50 vuotenakin. Kysyessäni nappulaliigan aikaisista valmentajista, miehet mainitsivat muutamia, mutta kaikki sanoivat, että jokainen on ollut kehittymisen kannalta tärkeä, vaikkei nimeä nyt mainittaisikaan haastattelun yhteydessä.

Kaupunginosa viikoilla 16.5.2016 alkaen Runosmäen kirjastossa voi tutustua lähemmin näihin viiteen pelaajaan. Heistä on esillä vanhoja nappulaliigan aikaisia valokuvia, pelipaitoja sekä myös nykyisiä pelipaitoja heidän edustamistaan seuroista. Haastattelut löytyvät myös Turun Nappulaliigan kotisivuilta sekä Ruutiset-lehdestä.

Toivotan Kaan`lle, Otsolle, Tomakselle, Lukakselle ja Jonille pelionnea ja menestystä ja lämmin kiitos haastatteluista. Toivottavasti näemme ja yhteistyömme jatkuu!

28.4.2016 Turussa

Tiina Koski